Tallaajan Paluu Blogimaailmaan

"Sottapytty" - "äiti on sottapytty, emma on sottapytty, iskä on sottapytty" - tässä tämän viikonlopun sanamaailma. Hoidossa olosta on siis jotain iloakin, eli uusien sanojen oppiminen.

Tässä kuluneena talvena on vietetty yhdet häät, yhdet kiiretunnelmainen kevät, istutettu perunaa, porkkanaa, sipulia, retiisejä, salaattia.. Eli Tallaajamme kasvitarha kukoistaa. Kasvun ihmettä olemme saaneet ihmetellä jo jonkin aikaa, ja se on saanut aikamme kulumaan rattoisasti, emmekä ole juurikaan kirjoitelleet tännekään.

Tätä kirjoittaessa Emma Tallaajamme on jo hoidossa, minä olen menossa töihin ja iskäkin on jo töissä. Mutta kirjoitan nyt mitä meille kuuluu viimeisen kuukauden ajalta.

Toukokuussa istuttelimme tosiaan kasvitarhaamme ihania yllätyksiä ihmeteltäväksi ja löydettäväksi. Retiisejä olemme jo päässeetkin maistamaan. Ja hyviä olivat, Emman mielipide on kuitenkin vielä toistaiseksi "pahaa", mutta eihän kaikesta pidä tykätä?

Toukokuun lopulla Emma kävi Kuhmoisissa mummin puutarha-apulaisena ja kuvien perusteella hän on päässyt silloin istuttamaan niin perunaa kuin sipuliakin, sekä luumupuun! Ja kärräilemaan päättäväisesti hiekkaa Paapin ja Mummin avustuksella.

Kesäkuun alussa (5-6.6) kävimme Seinäjoella - tai oikeammin Nurmossa, iskä tosin jäi kotimieheksi, ekaa kertaa junalla! Seikkailusta jäi iloisia muistoja Emilia tyttösestä, joka vähän Emmaa isompana löysi Emmasta leikkikaverin itselleen. Junassa tuli myös luettua jokuseen kertaan NallePuh-pikkukirjanen. Ja kivaa oli. :)

Olemme myös saaneet pihaamme Leikkimökin, jonka väri on Emman sanojen mukaan "ihana" - valitsimme ihan Tikkurilan värikartoista Loimu-värin, joka on ainakin äiskän mieleen. :)

Tallaajamme viimeisimmät kuulumiset

Tallaajamme on päättänyt ruveta pikku neidiksi pikku uhmaiässään. Sanoja tulla tupsahtelee uusia miltei joka päivä ja niinpä iskän ja äiskänkin on pitänyt ruveta hivenen miettimään sanojaan. Paras sana eli sauna on parasta pitää ihan hiljaisena, sillä jos tämän sanan sanoo on Tallaaja suoraan saunan ovella ja vaatimassa päästä sinne, olipa sauna sitten päällä tai ei.

Tänään koettiin pitkästä aikaa ilmiö, jonka tiimoilta Emma päätyikin saunaan ja ei suostunut sieltä tulemaan ennen kuin 45 minuutin köllöttelyn ja saunomisen jälkeen. Todettakoon siis, että sauna on asia, jota Emma rakastaa.

Viime viikolla, Emma oli vierailevana tähtenä Paula-tädin luona kun oma Tuija-täti oli lomalla. Ensimmäinen, iki-ihana kaulakoru tuli tehtyä Paula-tädin avustuksella ja se on ollutkin pari päivää suurin riemun aihe. Neiti mikä neiti siis.

Kesäloma, kärpäset ja vielä rippijuhlareissu iskän kanssa

Tallaajamme on viettänyt leppoisaa kesää. Ja samalla päivittäminen täällä blogissakin on ollut hivenen hiljaisempaa. Kunhan äiti saa purettua kameran sisällön tietokoneelle niin lupaamme, että tännekin ilmaantuu vielä kuvakertomusta kesän kohtaamisista, tässä kuitenkin tiiviissä muodossa kaikki nk. high lightit tältä kesältä tähän menessä..

• Toukokuussa ei ollut oikeastaan mitään ihmeellistä, kasvamista ja hoidossa olemista
• Salla-kummin ylioppilasjuhlissa käynti touko-kesäkuun taitteessa
• Hienon, mahtavan pöytäryhmän löytyminen Salme-mummin ja Arjo-paapin takapihalta; pöytäryhmä päätyi jollain Emmalle mystisellä tavalla kotiin saakka
• Viimeinen hoitopäivä Titta-tädillä ja Titta tädiltä saatu hieno Nasu-kuvaelma lapsista
• Loma alkoi juhannukselta
• Ensimmäinen Muumi-lehti
• Reissu Teikariin Sotkamoon
• Lehmien katselua, ulkosaunassa riehuntaa, uima-altaassa loikoilua, leikkiauton kanssa seikkailua, nukenvaunuilla kaahaamista, kolmipyörän selässä matkustamista, hepan (ihan siis pyörillä olevan) kanssa ratsastamista sekä paljon muuta.. Kuvia löytyy ja näytetään toki halukkaille osasta tässä olevasta listasta. Lehmistä ei valitettavasti ole kuvia, sillä kamera oli jäänyt talolle.
• Anne-mummin kanssa oleilua
• Reissu Sotkamosta kotiin
• Kotona oleilua
• Mansikoiden poimintaa - löytyy kuvia
• Mansikoiden syöntiä
• Jäätelön nauttimista
• Rippijuhlissa (18.7) käynti iskän kanssa
• Pupun näkeminen (18.7)

Emma neidistä on siis tullut aikamoinen maailman valloittaja. Paljon on nähty ja koettu ja sanat eivät riitä täysin kertomaan. Mainitsen kuitenkin että onpa naapurissa asuva kissakin saanut ihailijan (molemmissa naapureissa asuvat kissat) ja kaikki koirat, jotka kulkevat ohitse. :)

Pöytäryhmän ääressä on vietetty jo pitkiä pitkiä toveja Dubloilla leikkien, kirjaa selaillen (=lukien) sekä vähän kuin tee-kutsuja pitäen. Ja onpa sen ääressä jopa suoritettu yöpuvun pukemista.

Emma on alkanut viime aikoina ihan itse harjoittelemaan pukemista, ja tahtoa neidillä piisaa. Kuka tahansa ei saakaan pukea, vaan ensin pitää itse yrittää. Sen jälkeen iskä tai äiskä auttaa, muuten ei ihan vielä onnistu, välillä Emma jo tosin riisuu sukkansa pois, ja paiskaisee ne pyykkikoneeseen - vie ne sinne ja heittää sisälle, jonka jälkeen kone pitäisi ehdottomasti saada päälle vaikka se yksi ainoa sukkapari mukanaan.

Tallaaja on myös melkoinen siivoussankari - imurilla ratsastaminen on koettu, astioiden laittoa treenailtu kovaa, ja ehdottomasti tämän hetken todellinen suosikki on pyykinpesukone. Kovasti Tallaaja auttaa myös pyykkien pois ottamisessa narulta, jälki vain voi olla Tallaajan nopeaa ja - noh - uudelleen silitettävää. :)

Emmalla kuitenkin loma jatkuu vielä kaksi kokonaista viikkoa, ja sinä aikana olisi tarkoitus kokea vielä paljon uusia seikkailuja, kuten Salme-mummin ja Arjo-paapin mökki alueen tutkimusretki - löytyykö muuten opasta? Sen näemme viikon kuluttua.

Laittelemme kuvia tulemaan jahka ennätämme.

Tallaaja ja Malkapolun aarreretket

Tallaajamme on ollut reippaasti perjantaista saakka Malkapolulla viihdyttämässä Salme-mummia ja Arjo-Paapia. Perjantain automatka kotoa Malkapolulle sujui varsin reippaasti äiskän viihdyttäessä neitiä takapenkillä - kuten takapenkin pikku terroristien kuuluukin tehdä. :)

Lauantai-aamuna lähdimme jo ennen klo 10:00 kohti eläinmaailmaa, jota myös jonkinlaisena maatilana kutsutaan. Paikalla ei ollut Paapin mainostamia lampaita - ainakaan niin että Tallaaja olisi päässyt niitä katselemaan. Tallaaja kuitenkin pääsi näkemään lehmiä!

Ja paikassa oli myös leikkipaikka, jossa olevat siat (sellaiset puiset), lehmä, ja hevoset saivat kyytiä Emman kiipeillessä niiden päälle ja alle ja ja.. Niin kiipeillessä. Ja kävipä Emma tietenkin liukumäessä - ainaskin 10 kertaa ellei enemmän.

Iltapäivällä Emma sai ekan kerran lettuja, jotka saivat herkkusuumme hiukan ymmälle.. Illan muusta toiminnasta äidillä ja isillä ei sitten olekaan tietoja, sillä äiti ja isi kävivät syömässä, ja Emma sai olla mummin ja paapin seurana. :) Ilmeisesti kuitenkin Malkapolun leikkipuisto oli valloitettu ja osia muustakin - kuten takapiha.

Näin sunnuntaina olisi vielä tarkoitus käydä moikkaamassa iskän taaperoaikaista kaveria. :) Siitä sitten seuraavalla kerralla.

Äiskä korjasi virheensä

Eli tällä kertaa blogissa olevat ajatkin näkyvät oikein. Eli Emman blogi ei sijaitse missään Tyynenmeren aikavyöhykkeellä vaikka siellä olisikin ihanan rentoa ja lämmintä varmaankin vuodenajasta riippumatta.

Eilen olimme Tallaajan kanssa kahdestaan kotona siihen saakka kunnes iskä tuli kotiin. Kävimme siis leikkipuistossa tuolla Takotien varrella, Siivikkalan "joki"maisemissa. Tallaaja riehaantui ihan totaalisesti kun pääsi keinuun, keinuun ja keinuun ja sitten vielä hiekkalaatikolle.

Päiväunilta neiti heräsi kahden tunnin nukkumisen jälkeen ja karjaisi ulko-sisäpuhelimeensa nimeltä itkuhälytin. Ei kuitenkaan sanoin, mutta jotain kuitenkin.

Emma muuten tokaisi tuossa kun söimme välipalaa eilen kysyessäni omena ja hunajameloniviipaleiden ja viilin välissä että "ottaako Emma leipää", niin tuo oli siis kysymykseni. Ja vastaus kuului "ottaa". Eli jossain siellä hiljaisessa alitajunnassa Emma on oikeasti alkanut treenaamaan puhumista.

Eilisiltana kun tulin töistä, olin syönyt iltapalani ja istuskelimme sohvalla, Emma taapersi siinä puoli kahdentoista aikaan makuuhuoneesta. Hiukset pörrössä hän osoitti minua ja sanoi "äiti". On se niin hienoa kun alkaa noita sanoja vaan ei lauseita pyörimään täällä meilläkin.

Todennäköisesti Tallaajamme varmaan kertoo pian leikkikentällä kaiken meidän perheestä ja sitten onkin kivaa kun koko Siivikkala tietää, että "minun äiti on Siwassa". Ja toisena lauseena, "Minä asun tuolla".

Tallaajamme ja minä-itse ruokailun salat

Emma on sitten virallisesti päättänyt esitellä kuinka hän syö itse välipalaa. Kuva kertokoon puolestaan. Välipalana oli siis ihan viiliä ja omena-tyrni pilttisosetta.

Päivällisenä meillä oli Emman toimesta kolmen ruokalajin päivällinen. Emma itse nähdessään hunajamelonia laitettavan salaattiin hyökkäsi syöttötuolin kimppuun ja kinusi kiivetä (ei vielä siis sinne pääse kuitenkaan) syömään. Silppusin sitten erilliselle lautaselle kalaa (garam masala) odotellessa erinäisiä viipaleita hunajamelonia, joita neiti sitten hyvällä ruokahalulla söi.

Lisäksi Pääruoan saapuessa pöytään neiti tempaisi itse oman haarukan (sellainen Ikean muovinen lasten haarukka, eli nk. Emma turvallinen) napsi näppärästi lohtakalaa (olimme kaukaa viisaana maustaneet häntäpäätä vain hiukan, eli hyppysellinen suolaa, tilliä ja persiljaa perään) ja sitä Pirkan sivuilla ohjeen oheessa tehtyä peruna-palsternakkamuusia. Ja legendaarinen Emma tykkää ääni eli "hmmmmMMMMNammmm" -tyylinen kuului kuin herkkusuilla konsanaan.

Jälkiruoasta tässä onkin sitten kuvattu hetki sen jälkeen kun se oli miltei nautittu. Jälkiruokanahan meillä oli siis ihan vaniljajäätelöä - eli Tallaajamme suosikkia. Kuva kertokoon puolestaa tykkäsikö neitokainen jälkkäristä lainkaan. ;)

Tallaajan tuunauspäivät ja kotona olon riemu

Tallaaja oli siis edelliseen postaukseen liittyen Tuija-tädillä nyt kolme päivää - ensi viikosta emme mitään sitten vielä tiedäkään, Tuijalle mennään jos Titalle ei päästä. Mutta, ilmoittelemme asiantilasta nk. asap, jahka saamme asioista jotain tolkkua.

Emma-Tallaaja oli ollut iskälle oikein elämän kevät tänään. Leikkihetket olivat sujuneet mallikkaasti, päivällinen (makaronilaatikko) maistui, mutta kappas kun tuli hetki imuroida. Hermot petti ja sitten mentiin - enää ei käsitykseni mukaan mikään ollut Emmasta hyvin, puuro ei maistunut.. Ja kappas ollakaan, kun minä palasin töistä iskä tuuppasi neidin syliini ja lähti ulos rauhoittumaan.

Kokeilin iltapuuroa - mutta eihän nyt kukaan kylmää puuroa syö - puuro vähäksi aikaa mikroon ja puoli lautasellista upposi kuin ei koskaan ennen. Viiliäkin syötiin - ihan urakalla - ainakin 1,5 purkkia klassikoksi muodostunutta Ingmanin 1prosenttista. Njamnjam sanoi Tallaajamme kun syödä tuuppasi itselleen viiliä masun täytteeksi. Eli kevyestä kaikki kaunihimmin.

Tallaaja on muuten ominut äidin lompakon jos äiti on maisemissa - lompakko on saatava, kortit on otettava ja ehdottomasti takaisinkin laitettava - mikä kortti nyt mihinkin. Yleensä äiti sitten kaupassa/asioilla käydessään arpoo kauniisti, että "missäs tämäkin kortti sitten tänään onkaan". Parhaimmillani taisin löytää ajokorttini kolikkopuolelta - herää vain kysymys miten se oli sinne mahtunut sillä itselläni ei tulisi mieleenikään laittaa lompakkooni kolikkopuolelle ajokorttiani..

Ai niin, viime yön Tallaaja nukkui koko yön omassa sängyssään. Joskus klo. 4:00-5:00 aikaan kuului jonkinlaista ääntä, mutta ääni oli kuorsausta, ja sitä pientä ininää kun neidillä joskus kuuluu jos on hiukan liian vilpoinen olo. Peittelimme peiton alta esiin paljastuneen neitokaisen, joka peppu pystyssä nukkui kaikkien 15 pehmonsa päällä (ko. pehmot oli pari iltaa aiemmin tuota kovalla tohinalla omaan sänkyyn ja järjestelty ihan tosissaan) - ja ininä ja kuorsaus loppui kuin seinään. Ilmeisesti hänellä oli ollut vilpoisa olotila, joka sitten jotenkin oli alkanut herätellä.

Ja siihen asiaan, eli tämän iltaiseen iltasatuun ja nukahtamiseen. Iskä kertoi hurrrjan tarinan punaviinimarjan matkasta kiisseliksi. Kyllä, kiisseliksi. Ja Emma rauhoittui sadun aikana ihan äiskän viereen. Ja sitten unille. 15 minuuttia rauhoittelua ja tuudittelua ja se oli siinä. 20:30 oli jo sellainen tuhina päällä että harvemmin olen kuullut niin tosissaan nukkumisen ääntä kuin tänään.

Tallaaja toivottaa kaikille hyvää yötä!