Eli tällä kertaa blogissa olevat ajatkin näkyvät oikein. Eli Emman blogi ei sijaitse missään Tyynenmeren aikavyöhykkeellä vaikka siellä olisikin ihanan rentoa ja lämmintä varmaankin vuodenajasta riippumatta.
Eilen olimme Tallaajan kanssa kahdestaan kotona siihen saakka kunnes iskä tuli kotiin. Kävimme siis leikkipuistossa tuolla Takotien varrella, Siivikkalan "joki"maisemissa. Tallaaja riehaantui ihan totaalisesti kun pääsi keinuun, keinuun ja keinuun ja sitten vielä hiekkalaatikolle.
Päiväunilta neiti heräsi kahden tunnin nukkumisen jälkeen ja karjaisi ulko-sisäpuhelimeensa nimeltä itkuhälytin. Ei kuitenkaan sanoin, mutta jotain kuitenkin.
Emma muuten tokaisi tuossa kun söimme välipalaa eilen kysyessäni omena ja hunajameloniviipaleiden ja viilin välissä että "ottaako Emma leipää", niin tuo oli siis kysymykseni. Ja vastaus kuului "ottaa". Eli jossain siellä hiljaisessa alitajunnassa Emma on oikeasti alkanut treenaamaan puhumista.
Eilisiltana kun tulin töistä, olin syönyt iltapalani ja istuskelimme sohvalla, Emma taapersi siinä puoli kahdentoista aikaan makuuhuoneesta. Hiukset pörrössä hän osoitti minua ja sanoi "äiti". On se niin hienoa kun alkaa noita sanoja vaan ei lauseita pyörimään täällä meilläkin.
Todennäköisesti Tallaajamme varmaan kertoo pian leikkikentällä kaiken meidän perheestä ja sitten onkin kivaa kun koko Siivikkala tietää, että "minun äiti on Siwassa". Ja toisena lauseena, "Minä asun tuolla".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tosi kiva lueskella näitä juttuja ja vielä kun tänne on ilmaantunut valokuviakin niin näkee miltä tyttö näyttää. Viikonloppuna päästään varmaan viettämään päivää pihamaalla kun lupailee kaunista keliä. Ties vaikka paistettaisin lettuja ulkotakassa.. Sitä Arjolle jo lupailin ja hän suorastaan innostui..
VastaaPoista